Mikä oikeastaan puhuu kommunismia vastaan?

”Ne kommarit luulee, että ihminen on luonnostaan hyvä. Ne luulee, että ihminen voisi olla epäitsekäs ja yhteistyökykyinen. Kommunismi ei toimi koska ihminen on laiska, itsekäs ja pelaa aina omaan pussiinsa. Siksi kommunismista tulee aina sellaista kuin Neuvostoliitossa, korruptoitunut systeemi.” Nämä ovat mielestäni yleisimmät argumentit kommunismia vastaan, joita saa kuulla, kun sanoo olevansa kommunisti.

No, oletetaan, että ihminen on itsekäs ja luonnoltaan korruptioon taipuvainen, varastaa aina kun voi, koettaa päästä vähemmällä muun yhteisön kustannuksella ja laiskakin vielä. Niin että kommunismissa kukaan ei tee mitään, kun kaiken saa ilmaiseksi jne. Mutta kysymys mielestäni kuuluu kuitenkin, että onko kapitalismi sitten parempi järjestelmä tälle itsekkäälle, laiskalle ja moraalittomalle olennolle?

Eikö kapitalismi tarkoita, että lailla turvataan ihmisen mahdollisuudet toteuttaa itsekkyyttään? Kapitalismihan on korruptiota ja harvojen etuoikeuksia oikein virallisesti ja kiveenhakatusti. Kapitalistisessa järjestelmässä raha ratkaisee, kaikki on ostettavissa, ihmisyys tulee aina rahan jälkeen. ”Siis koska ihminen on itsekäs, kommunismi ei voi toimia, vaan aina luisuu korruptioon. Siksi on parempi elää yhteiskunnassa, joka on korruptiota järjestelmän tasolla, missä ihmiset voivat vapaasti käyttää toisiaan hyväkseen ja missä itsekkyydelle annetaan täysi tunnustus yhteiskunnan tukipilarina.”

Toisenlainen perustelu kommunismia vastaan, minkä usein kuulee on, että ihmisten täytyy saada kilpailla. Siis jos yhteiskunnallisesti turvataan kaikille perustarpeet tyydytetyksi ja järjestelmän tasolla estetään eriarvoisuuden syntyminen ja kärjistyminen, niin ihmiset lakkaisivat tekemästä tosissaan hommia. Eli että ihmisen liikkeellepaneva voima kapitalismissa olisi yksilöiden välinen kilpailu, joka pistäisi kaikki panemaan parastaan.

Tämän kaltainen perustelu on hieman todellisuudesta irrallaan. Kilpailu ei nimittäin ole syy, joka kapitalismissa saa ihmisen tekemään töitä. Ihminen tekee kapitalismissa töitä, koska on pakko. Kapitalismissa ihmisen pitää myydä itsensä töihin saadakseen elintarvikkeita, asunnon, ja kaikkea muuta. Suurinta osaa ihmiskuntaa ei kiinnosta kilpailla kenenkään kanssa. Suurin osa pyrkii pärjäämään, ja useimmille ihmisille riittää se, että työn jälkeen voi elellä rauhassa ystävien ja perheen parissa ja tehdä joitain hauskoja juttuja. Myönnän, että rahan palvonta länsimaisessa kulttuurissamme kasvaa kasvamistaan, mutta useimmille muut asiat kuin raha on keskeistä, kunhan sitä on tarpeeksi.

Kommunismi tarkoittaa työläisten valtaa, siis kaikkien yhteiskunnan jäsenten valtaa työhönsä ja työn tuotoksiin. Tämä usein unohtuu keskusteluissa kommunismista. Neuvostoliiton leima vaivaa ja kommunismi nähdään aina vain tiukasti ylhäältä johdettuna byrokraattisena systeeminä, missä tavallinen kansalainen passivoituu ja tylsistyy, päivän kohokohtana kun saa jonotettua uuden vessapaperirullan. Monet suomalaiset pelkäävät kommunisteja siksi, että ovat yrittäjäperheestä tai pitävät mahdollisuudesta vapaana yrittäjänä tienata elantonsa ilman, että joku jatkuvasti päsmäröi. Omalla työllä pitää voida vaikuttaa elämäänsä. Yrittäjänä voi vaikuttaa työnsä hedelmiin.

Kommunismi kuitenkin tarkoittaa juuri työläisen mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä. Vapaat työläiset järjestäytyvät yhteiskunnallisesti ja vapauttavat tuotantovoimat kapitalismin kahleista, vapauttaen samalla itsensä. Kommunismissa on kyse työläisen vapauttamisesta, ei kahlehtimisesta. Siksi esimerkiksi pienyrittäjien ja pientilallisten ei ole syytä nähdä kommunismia uhkana omalle vapaudelleen, vaan loppujen lopuksi suurin uhka useimmille yrittäjille piilee kapitalistisessa järjestelmässä, jossa pienten pääomien on aina vaikeampi pärjätä suurten pääomien temmellyskentällä.

Luulisin, että kommunismi on tulevaisuudessa kannatusta saava aatesuuntaus, vakkei sitä sillä nimellä nimitettäisiinkään. Jo nyky-Suomessa on huomattavasti kommunistisen yhteiskunnan elementtejä. Lähes kaikki suomalaiset haluavat lähipalvelut, julkisen terveydenhuollon, ilmaisen koululaitoksen, suomalaista ruokaa ja mitäkaikkea. Näiden turvaamiseksi ihmiset ovat valmiita tekemään työtä ja maksamaan veroja. Ihmiset vaativat valtiota turvaamaan kaiken tämän. Ihmiset kokevat tekevänsä työtä koko yhteiskunnan hyväksi, ja taloudellisen toiminnan tarkoituksen olevan yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen.

Ihmiset vaativat kummia juttuja jopa yrityksiltä, aivan kuin ne olisivat kommunistisen Suomen virallisia instituutioita. Esimekkinä ruoan arvolisäveron laskeminen. Ihmiset päivittelivät, että kauppojen pitäisi laskea hintoja siinä samassa kun veroa laskettiin. Mutta onhan kaupoilla valta määrätä itse hinta myymistään tuotteista. Se on kysyntä ja tarjonta mikä täällä määrää. Ihmiset kuitenkin jo elävät mielessään jonkinlaista kommunismia. Mutta kyllä se todellinenkin kommunismi saadaan rakennettua, kunhan yhdessä tehdään työtä sen eteen!